Ajatuksia urheilusta
Pienimuotoisia kirjoituksia, ajatuksia urheiluun liittyen ja elämään ylipäätään, tajunnanvirtaa, mielipiteitä ym. näkemyksiä. Mikäli kiinnostusta tuottaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon, niin ole rohkeasti yhteydessä, julkaisemme mielellämme tarinoita ja tekstejä tässä! :D
Kaveruudesta kisakentällä...
Kilpailutilanne, keskittyminen, kukahan mahtaa voittaa...? Aina kun kilpaillaan, urheilussa, lajissa kuin lajissa, kyse on menestymisestä, onnistumisista, voittamisesta, epäonnistumisesta, häviämisestä. Sille me emme mitään mahda. Eikä tarvitsekaan. Sen sijaan, että urheilemista tarkastelisi vain edellä mainittujen asioiden näkökulmasta, sitä voi pohdiskella myös toisaalta. Esimerkiksi kannustaminen, tsemppaaminen, yhdessä tekeminen, toisten huomioiminen.
Vaikka toisiaan vastaan kilpaillaankin, sen lisäksi ollaan tietyllä tapaa myös tekemässä yhteistä matkaa urheilusuoritusten ja kisoissa olemisen myötä. Erityisesti saman seuran urheilijoiden kesken, miksei myös eri seurojen urheilijoiden välillä. Tätä on ollut ja on edelleen yleisurheilun saralla hienoa seurata, koska yleisurheilu eri lajien osalta sen mahdollistaa; ollaan kisapaikalla yhtä aikaa, odotellaan omaa vuoroa, seurataan toisten suorituksia ja niin edelleen. Eikä ole niinkään kiinni siitä, että ollaanko nuoriso- vai aikuisyleisurheilun äärellä, kansallisella vai kansainvälisellä tasolla.
Niin, kaverit ja kaveruus. Miten kaveruus kisapaikalla näkyy? Asiasta kysyttyjen 11 v. tyttöjen osalta vastaus kuului seuraavasti: ”Kaverin kanssa voi yhdessä tehdä alkuverryttelyä, auttaa ja tsempata kaveria kisan aikana sekä seurata kisoja ylipäätään. Tai ottaa kaverin välillä reppuselkään. Miksei vaikka syödä yhdessä kisaeväitä! Parasta on se, että ylipäätään kavereita on mukana”.
Niinpä. Kisasuoritukset, onnistumiset ja menestyminen ovat tärkeitä asioita urheilussa, sitä ovat myös yhdessä tekeminen, kannustaminen ja kaverisuhteet. Myös rohkea tutustuminen muiden seuran urheilijoihin olisi, erityisesti nuorena tärkeää ja hyödyllistä, myöhempääkin urheilullista kehittymistä ja kasvamisen näkökulmia ajatellen. Tämä toteutuu perinteisesti aika hyvin esim. eri lajikarnevaaleilla aina kesäisin, kun ollaan leiriolosuhteissa yhdessä. Asia on toki yksilöllistä ja ymmärrettävää, että se ei kaikille ole niin itsestään selvää. Nuorena varsinkaan.
Haluaisin silti haastaa kaikki rohkeasti kannustamaan ja tsemppaamaan kilpakumppaneitaan, niin oman seuran kun muidenkin seurojen urheilijoita. Se ei ole kuitenkaan itseltä tai omasta suorituksesta millään tavoin pois. Sekä tekemään tuttavuutta toisten kanssa myös, kysymällä vaikka, että ”mitenkä se kisa on sujunut tähän asti?” tai toteamalla, että ”onpas teidän seurallanne kivan värinen kisa-asu!”. Morjestellaan kilpakentillä!
Jukka Hyppölä
