"HISTORIAN HAVINAA"

Jämsän Karnevaalien historiaa

Pituus- ja 3- loikkakarnevaaleja järjestettiin Jämsänkoskella vuoteen 1998, kunnes järjestäjät päättivät luopua Karnevaaleista. Vuoden 1999 tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä JKU:n järjestämänä ja myös he ilmoittivat, että eivät tule jatkamaan Karnevaalien järjestelyjä. Näitä hyppykarnevaaleja vaivasi osanoton hiipuminen ja esim. Jyväskylässä järjestetyissä karnevaaleissa oli lajikouluun ilmoittautuneita niin vähän, että koko lajikoulun järjestämisestä luovuttiin. 

Syksyllä 1999 Jarmo Mäkelä ja Jorma Kemppainen ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko Jämsä ja Kaipolan Vire kiinnostunut pituus- ja 3-loikkakarnevaalien järjestelyistä. Hyvinä asioina he näkivät uuden kentän lisäksi, Jämsän hyvän valtakunnallisen sijainnin ja myös Jämsänkosken lajikarnevaalien maantieteellinen läheisyys, joka toisi kustannussäästöjä osallistuville seuroille yhteiskuljetusten muodossa. 

Asia aiheutti ensiksi pohdintoja. Olihan myös sellaisetkin paineet, että kun on olemassa uusi hyvä kenttä, niin sillä tulisi järjestää laadukasta toimintaa. Tiedossa oli jo Paunun kentän vihkiäiskilpailuiden osalta, että urheilijoiden mukaan saamisen vaikeudet ja taloudelliset riskit uutena järjestäjänä, perinteisten kansainvälisten tai kansallisten kilpailuiden järjestäjien joukkoon on suuret. Asiaa tunnusteltiin Jämsän kaupungin, vireläisten seuraihmisten suuntaan. Jarmo ja Jorma kutsuttiin kertomaan asiasta Vireen yleisurheilujaoston kokoukseen. Kokouksessa lopullisesti päätettiin, että Karnevaalien järjestelyjä tullaan hakemaan.

Vuonna 2000 järjestettiin Jämsän ensimmäiset pituus- ja 3- loikkakarnevaalit. Kilpailijoita oli 195 ja lajikoululaisia 30. Mukana näissä kisoissa oli mm. Heli Koivula kolmiloikassa. Helillä oli silloin hieman tekniikan kanssa haasteita ja hän jäi toiseksi tuloksella 13.27. Kilpailun voitti kovalla tuloksella Sari Kulmala 13.74. Tulos on edelleen Sarin paras kolmiloikkatulos tähän mennessä. Tuulta oli kuitenkin hypyssä hivenen liikaa, 2.2 m/s.

Heti näiden ensimmäisten hyppykarnevaalien jälkeen tuli vahva ajatus ja visio siitä, että melkein samoilla järjestelyillä saataisiin mukaan suurempikin osallistujamäärä, niin kilpailuiden kuin lajikoulunkin osalta. Mukana menisi siis useampikin laji kuin olemassa olevat. Syksyllä 2000 tuli uudelleen hakuun Kestävyysjuoksukarnevaalit. Näissä karnevaaleissa oli ollut myös osanottajahaasteita, aiheuttaen niin ikään mm. lajikoulun puuttumisen kokonaan. 

Vire haki Kestävyysjuoksukarnevaaleja syksyllä 2000. SUL:n valmennusjohto puolsi Vireen hakemusta ja kilpailuvaliokunta vahvisti sen, että Kestävyysjuoksukarnevaalit siirtyisivät Jämsään v. 2001 uudeksi karnevaalilajiksi, joka sopi erittäin hyvin perinteikkäälle kestävyysjuoksuseuralle. Kestävyysjuoksun tulo Paunuun toi näin ollen erilaista ja uudenlaista säpinää lisääntyneillä kilpailuiden osanottajamäärillä. Eniten osanottajia kilpailuissa on ollut vuonna 2004, jolloin hyppääjiä ja juoksijoita oli Karnevaaleilla yhteensä 879. 

Myöhemmin vielä muutoksia on tullut viime vuosien osalta lisää siltä osin, että niin pituus- kuin kolmiloikka ovat siirtyneet Lempäälään yhdessä korkeushypyn kaveriksi ja Jämsään on tullut kestävyysjuoksun lisäksi kilpakävely. 

Karnevaaleilla on ollut aina ja on edelleenkin, iso taloudellinen merkitys seuran toiminalle, sitä ei voi kiistää eikä tarvitsekaan. Karnevaalit ovat onnistuakseen vaatineet osakseen lukuisia talkoolaisia, toimijoita, yhteistyökumppaneita, yleisurheilun laji-ihmisiä ja tietysti itse urheiljoita sekä heidän huoltajiaan ja valmentajiaan. Ilman teitä ei olisi koko tapahtumaakaan - iso KIITOS siitä!

Parasta karnevaaleissa on loppujen lopuksi se, että siinä yhdistyvät nuorison liikuntakasvatus ja harjoittelu sekä laadukas valmennus kilpailuiden lomassa. Sekä se, että urheilevalla nuorisolla on mahdollisuus samassa tapahtumassa kohdata toisia urheilijoita, oppia toisiltaan, kannustaa ja viettää suurtaa yleisurheilun juhlaa ilon sekä yhdessäolon kautta! 

- Rauno Kotkajuuri

Kirjoittaja on juossut kestävyysmatkoja menestyksekkäästi 1960-1970 -luvuilla, ollut mukana Kaipolan Vireen seuratoiminnassa yli 50 vuoden ajan ja palkittu mm. Keski-Suomen Urheilugalassa Elämänura -palkinnolla vuonna 2017. Lisäksi kirjoittaja palkittiin seuran 70 v. juhlassa marraskuussa 2023, Suomen Urheiluliiton toimesta Kultaisella Ansiomerkillä ruusukkein.